Meillä oli kerrassaa mahtava viikonloppu lapsien kanssa. Muksut touhas isänsä kanssa aamusta iltaan, välillä myös minunkin kanssa. Lapsilla oli selkeästi ollut isiä ikävä koska kesken ruokailujenkin täytyi isiä silittää ja halia aina tämän tästä.
Kuitenkin kun perjantaina lapset meille saapuivat, oli äidillä kerrottavana ikävä epäilys kihomadoista, YÖK! Tottakai me sitten olimme varuillamme kaiken aikaa tämän takia ja katsoimme että lapset pesevät kahta tarkemmin kätensä vessakäyntien aikana yms. käsidesit olivat käytössä. En tiedä auttaako ne mitään mutta yritimme kuitenkin. Viikonlopun aikana tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen ettei kihomatoja onneksi ollut vaan että perseen kutinat johtui siitä että perseet olivat lapsilla aivan kirkkaan punaisena, turvoksissa, rohtuneet ja likaiset. Heti perjantaina lapset joutuivat pesulle ja peput saivat kunnon rasvakerrokset ja talkit. Koko viikonlopun hoidimme lapsien peppuja kuntoon ja onneksi alkoi lapsien olo jo helpottaa sunnuntaita kohden. En tiedä miten olivatkin saaneet ne siihen kuntoon enkä osaa sanoa kauanko ne siinä kunnossa olivat olleet koska etenkin nuoremmalla pylly oli todella kamalassa kunnossa. Äiti kyllä sanoi rasvanneensa niitä mutta en sitten tiedä mikä on totuus. Jos niitä oltaisiin puhdistettu, rasvattu ja oikeaoppisesti hoidettu ei ne olisi olleet tuossa kunnossa. Äiti vielä kehtasi sanoa ettei ne olleet huonossa kunnossa vielä perjantaina, "AUTOMATKANKO AIKANA NE TOLLAISEKSI OLIVAT MENNEET???"-haloo!!!
Onneksi lapsien pyllyt alkoivat olemaan kunnossa jo sunnuntaina..
Toinen asia oli eskarilaisen hampaiden kunto, yök! Meillä on kotona sellainen ns. hiljainen sääntö että mies hoitaa iltatoimet ja minä aamutoimet. Nyt kuitenkin kun vanhemmalla lapsella on alkanut lähtemään hampaita niin hän tahtoo minun pesevän hampaansa koska olen varmasti hellempi kuin isi. No nyt kävi ilmi että hammas joka on tehnyt jo toista kuukautta lähtöään oli todella kipeä. Niin kipeä ettei viereisiä hampaita olisi saanut pestä. Ja näkihän sen, ei niitä oltu pestykään varmaan ikuisuuteen. Etuhammas ja kulmahammas olivat muuttuneet yhdeksi suureksi hampaaksi kun oli niin likaiset, hyi olkoon! Pakkohan ne oli puhdistaa kun ienkin oli jo kuin pallo! Tottakai tämä operaatio sai lapsen huutamaan kuin hullu koska hammas oli arka, kuitenkin kun saimme kaiken lian pois niin lapsi huokaisi syvään ja sanoi että on helpompi olla. Pesimme koko viikonlopun hampaita aamuin ja illoin, käytimme hammaslankaa ja purskuttelimme antiseptisellä suuvedellä joka oli hieman laimennettua. Kuitenkin kun sunnuntaina hieman hammaslangan kanssa kokeilin saisinko hampaan pois niin huomasin että hammas oli vielä lohjennutkin vaakatasossa ja yläpuoli oli melkein jo mädäntynyt. Mieheni oli aivan hiilenä lapsen äidille kun tämä ei ollut asiaa hoitanut. Entäs jos siellä on jo tuleva hammaskin huonona? Mitenkä sitten suu laitetaan? Äiti pelkää hammaslääkäriä, joten ymmärrän kyllä ettei hän tahdo mennä sinne mutta kyllä kuitenkin lapsen vuoksi hammaslääkäriin on mentävä ja lapsien hampaatkin hoidettava. Ei äidin pelko saa tarttua lapsiin ja lapsien suut saa jäädä äidin pelkojen takia hoitamatta. Kun asiasta äidille sunnuntaina mainitsin oli kommentti vähän tyyliin "tulimme jo kerran yhdessä paniikissa hammaslääkäristä pois eikä silloin saatu tehtyä mitään, nyt toi isipuoli on käyttänyt näitä siellä ja sitten on mennyt hyvin. mutta niin mullakin hampaat mätänee suuhun että jos on saman tyylinen hammas homma sitten meillä". APUA! Ei ne hampaat sinne suuhun mätäne jos niistä pitää hyvää huolta! Joo on mulla itsellänikin lapsena lohjennut hampaat helposti, mutta ei ne sentään mädäntyneet suuhun ole. Se tarvitsee jo aika paljon suuhygienian laiminlyöntiä! Järjetöntä touhua! Jos omasta suustaan ei tahdo pitää huolta niin kyllä lapsille pitäisi antaa mahdollisuus hampaisiin ettei tartte olla tekareita kolmekymppisenä. Ja mielestäni tämän äidin hampaat nyt niin huonoilta näytä nytkään, ehkä hieman tupakan kellastuttamat mutta ei ne kyllä ainakaan hymyn osalta ole mitenkään huonot joten siksi ihmettelenkin tätä "minunkin hampaat mädäntyvät suuhuni"-kommenttia.
Samapa tuo, mutta tuossa nyt taas kaksi asiaa jotka laittoi ketuttamaan muutoin niin mahtavassa viikonlopussa. Saimme käydä serkkujen ja mamman luona kylässä, leikkiä pihalla, arkarrella, leikkiä leluilla, pitää leffailtaa ja muutenkin viettää laatuaikaa yhdessä.
Aamuisin vanhempi kömpi aina joskus seiskan jälkeen minun viereeni sänkyyn ja jatkoi uniaan kainalossani. Kun oli siinä vielä torkkunut tunnin tai kaksikin alkoi kyselytunti jolloin pohdittiin maailman menoa. Sunnuntai aamuna lapsi kysyi minulta että saisiko viedä meidän tyköö "unisiepparin" äidin luokse että kun näkee pahoja unia. Kertoi että unet ovat todella raakoja, että niissä yritetään tappaa ja hakata hänet. Hieman kyllä säikähdin noita puheita, miten lapsi voi nähdä noin pahoja unia noin pienenä. Meidän luonamme ei näitä unia kuulemma ollut koska meillä unisieppari sieppaa kaikki pahat unet. Näin lapsi ainakin uskoi ja lupasimme hankkia hänelle oman. Täytyy nyt seurata tuleeko piirustuksiin, uniin tai puheisiin enää toistamiseen mitään tollaista ja kysellä vähän sivulauseessa asiaa... Huolestuttaa kovastikin moinen!
Eilen kun vietiin lapset takaisin äidilleen niin nuorempi veti jo liinat kiinni kotona ettei hän mene äidin luokse. Saimme kuitenkin lapsen autoon ja menoksi ihan hyvillä mielin. Kuitenkin äidin pihassa lapsi laittoi uudelleen liinat kiinni ettei tahdo äidin luokse että tahtoo vain olla isin luona. No kannoimme hänet sisälle jossa hän jatkoi samaa huutoa tarrautuneena isin kaulaan kiinni. Vanhempi yritti lohduttaa nuorempaa tuomalla tälle leluja ja viedä huomiota kaikkeen muuhun, tässä onnistumatta. Saimme kuin saimmekin noin puolen tunnin jutustelulla lapsen jäämään ihan ok mielellä äidin luokse koska muistutimme häntä tulevasta vapusta, tarhan vappujuhlista ja vapputorista. Kuitenkin jäi todella surkea fiilis koko hommasta. Äiti ei oikein ymmärtänyt tilannetta vaan hoki koko ajan että "kuinka sä tollain olet mieltäs muuttanut, sun mieles nyt muuttuu koko ajan..." Meidän silmissä tilanne ei ole vuoden aikana muuttunut suuntaan eikä toiseen, vaan molemmat lapset tahtoisivat olla isin luona suurimmaksi osaksi vaikka äidinkin luona on kyllä kivaakin. Nuoremmalla on ollut sitä äiti juttua yleensä vähän enemmän mutta sekin on muuttunut aikaslailla päälaelleen viimeisen vuoden puolentoista aikana. Vanhempi ymmärtää ettei tilannetta voi muuttaa vasta kuin myöhemmin, viimeistään kun hän on 12-vuotias. Liian pitkä aika hänestä mutta sille emme voi mitään. Kysyi hänkin viikonlopun aikana että jos me oikein paljon voitettaisiin rahaa vaikka lotosta niin saisiko he sitten asua meidän luonamme, kerroimme ettei se ole rahasta kiinni. Mutta sitten hän tokaisi että me voisimme ostaa sellaisen kalliin asiamiehen (tarkoitti asianajajaa) joka kertoo äidille että tahtovat olla meillä. En tiedä mistä tällaisen tiesi mutta näköjään oli asiaa miettinyt.
Mutta katsotaan nyt miten taas jatkuu tämä touhu ja niin surulliselta kuin se kuulostaakin niin löimme mieheni kanssa vetoa siitä saako äiti vanhempaa lasta hammaslääkäriin vielä tänään tai edes aikaa varatuksi. Molemmat sanoimme että tuskin saa, mutta vedonlyönti syystä miksei saa on nyt käynnissä. Mun mielipide on että "töissä ei vaan kerinnyt ja unohtui kun oli niin kiirettä, eikä työaikana saa tällaisia asioita hoitaa"-selitys ja mieheni sanoi "en saanut heitä kiinni ja soittoaika umpeutui"- selitys, kuitenkin toivomme molemmat olevamme väärässä ja että hän oikeasti saisi asian hoidetuksi. Se tarjoo jäden kumpi häviää vedon, jos molemmat hävitään niin tarjotaan lapsille sitten jätskit kun seuraavan kerran tulevat. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti